Kategoriat
Tiedotteet

Arkistoyhdistyksen lausunto tekijänoikeuslain uudistuksesta

Arkistoyhdistys on antanut eduskunnan sivistysvaliokunnalle lausunnon tekijänoikeuslain uudistamisesta. EU:n DSM-direktiivin yhtenä tavoitteena on edistää kulttuuriperinnön saatavuutta digitaalisesti. Direktiivin perusteella teoksia, jotka eivät ole koskaan olleet kaupallisessa jakelussa voitaisiin julkaista tekijänoikeuksien estämättä. Tällaisia teoksia ovat esimerkiksi arkistoissa olevat yksityishenkilöiden valokuvat ja kirjeenvaihto. Direktiivi mahdollistaa myös sen, että kulttuuriperintöorganisaatiot voisivat julkaista aineistoa, joka ei ole enää kaupallisesti saatavilla ja joka siten on ihmisten tavoittamattomissa.

Direktiivin tavoitteet eivät kuitenkaan hallituksen lakiesityksessä toteudu, koska siinä kavennetaan merkittävästi direktiivin takaamaa kulttuuriperintöorganisaatioiden oikeutta julkaista aineistojaan. Teoksia, jotka eivät ole koskaan olleet kaupallisessa jakelussa voitaisiin lakiesityksen mukaan julkaista vasta viiden vuoden kuluttua siitä, kun teos on sisällytetty laitoksen kokoelmaan. Jos teoksesta on olemassa vain yksi teoskappale, se voitaisiin lakiesityksen mukaan julkaista vasta tekijän kuoleman jälkeen.

Arkistoyhdistys katsoo, että direktiivin edellyttämän uuden kulttuuriperinnön jakamista koskevan oikeuden tulee koskea sekä kaupallisesta jakelusta poistuneita teoksia, että sellaisia teoksia, jotka eivät ole koskaan olleet kaupallisessa jakelussa, viiden vuoden kuluttua teoksen valmistumisesta.

Arkistoyhdistys myös katsoo, että lakiehdotuksen tulisi kohdella erityyppisiä kulttuuriperintölaitoksia tasapuolisesti. Lakiehdotuksen 16 pykälän kaikkien alakohtien muotoilua tulisi yksinkertaistaa siten, että ”valtioneuvoston asetuksella säädettävä arkisto ja yleisölle avoin kirjasto tai museo” korvattaisiin sanalla ”kulttuuriperintölaitos”, ja sen lisäksi lakiin lisättäisiin DSM-direktiivin mukainen määritelmä, jossa kulttuuriperintölaitoksella tarkoitetaan yleisölle avointa kirjastoa tai museota, arkistoa tai elokuva- tai äänitearkistoa.

Arkistoyhdistyksen lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

Kategoriat
Tiedotteet

Arkistoyhdistys on antanut lausunnon arkistolainsäädännön uudistamisesta

Arkistoyhdistys on antanut lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi Arkistolain ja Kansallisarkistosta annetun lain uudistamiseksi. Lakiuudistuksen tavoitteena on ajantasaistaa lait vastaamaan julkishallinnon digitaalisen toimintaympäristön vaatimuksia. Esitys myös yhdenmukaistaisi arkistolain soveltamisalaa julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain kanssa. 

Uudistuksen tavoitteena on varmistaa asiakirjallisen kulttuuriperinnön säilyminen ja saatavuus. Esityksessä muun muassa säädetään arkistotoimen keskeisistä määritelmistä, huomioidaan sähköisen arkistoinnin kasvava merkitys säätämällä sähköisen arkistoinnin palvelun käyttömahdollisuudesta ja sen edellytyksistä koko julkishallinnossa sekä laajennetaan Kansallisarkiston tehtäviä.

Arkistoyhdistyksen lausunto on luettavissa täältä.

Kategoriat
Tiedotteet

Arkistot kuuluvat kaikille!

Mitä olisimme ilman arkistoja? Niissä on tallessa Urho Kekkosen kirjeenvaihto, Saima Harmajan käsikirjoitukset, Salora Oy:n aineistot ja Helsingin olympialaisiin liittyvät pöytäkirjat. Ne tallentavat arjen ja juhlan, ilon ja surun hetket. Ne tarjoavat monipuolisen ja moniarvoisen kuvan suomalaisesta elämästä ja kulttuuriperinnöstä.

Suomessa toimii korkeatasoinen, kaikille avoin arkistojen verkosto, joka tallentaa yksityisarkistoaineistoja. Se on merkittävä kulttuurinen voimavara täydentäessään viranomaisaineistojen tarjoamaa hallinnollista kuvaa. 

Arkistojen kokoelmissa on yli 120 hyllykilometriä yksityisarkistoaineistoja – suomalaista kulttuuriperintöä, jota on kerätty vuosikymmenten ja -satojen aikana tutkijoiden, sukututkijoiden, median ja kaikkien meidän yhteiseen käyttöön. Merkittävä osa aineistoista on löydettävissä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen finna.fi-hakupalvelun kautta. 

Yksityisarkistoaineistot ovat meidän kaikkien yhteinen kulttuurinen voimavara. Arkistojen toiminnan ja sen rahoituksen tulee olla jatkuvaa, sillä muuten aineistot katoavat peruuttamattomasti. Tarve luotettavalle tiedolle ja alkuperäislähteille kasvaa, jottei tieto korvaudu ajan saatossa luulolla. Siksi arkistot kertovat työstään ja sen vaikutuksista tänä keväänä yhteisessä tiedotuskampanjassa. Millaisia aineistoja arkistoissa on? Mihin erilaisiin tarkoituksiin niitä käytetään? Miten arkistot palvelevat asiakkaitaan? Millaista työtä arkistoissa tehdään? 

Näihin kysymyksiin saat vastauksen, kun seuraat kampanjaa #arkistotkuuluvatkaikille

Kategoriat
Uutiset

Arkistoyhdistys tutustui uudistettuun Olympiastadioniin

Arkistoyhdistys avasi koronasulun ja kutsui urheiluhistoriasta kiinnostuneet jäsenensä retkelle Olympiastadionille tiistaina 7.9.2021. Urheiluhistorian syövereihin sukelsi 17 rohkeaa Arkistoyhdistyksen jäsentä.

Oppaan johdolla Arkistoyhdistyksen retkeilijät tutustuivat yhteen Helsingin maanmerkeistä, jonka sisältä paljastui useita arkistollisia ja museaalisia helmiä. Olympiakuumeen valtaama Suomi rakensi vuoden 1940 kesäkisoja varten Olympiastadionin, joka valmistui 1938. Samaan aikaan kansaa viritettiin olympiatunnelmiin myös useilla urheiluaiheisilla elokuvilla, jotka ovat katsottavissa esim. Finnasta https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_119513

Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1940 kisat Suomelle, koska Kiinan-Japanin sota esti kisojen järjestämisen Tokiossa. Lopulta kisat siirtyivät aina vuoteen 1952, kun toisen maailmansodan pahimmat kuohut oli saatu tasoitettua ja kansainvälinen yhteisö oli taas valmis rauhanomaiseen kilpailuun. Olympiastadionia jouduttiin uudistamaan ja korjaamaan uusia vaatimuksia vastaavaksi ennen olympialaisia. Rakennuksen useat kerrokset tulivat hyvin esille opaskierroksen aikana. Viimeinen iso korjaus tehtiin 2020.

Opas selittää stadionin rakenteita ja kattamisen eri vaiheita katsomosta käsin arkistoyhdistyksen jäsenille. Kuva: Marja Piiroinen-Honkanen.

Useita mielenkiintoisia asiakirjoja (esim. urheilijoiden harjoittelupäiväkirjoja & julisteita stadionin tapahtumista) ja arkistoja (mm. olympiavoittaja Sylvi Saimon arkisto) löytyi sekä Urheiluarkiston syövereistä että itse rakennuksen seinästä. 

Kiveen hakattuna XV olympialaisten voittajat. Kuva: Marja Piiroinen-Honkanen.

Urheilumuseon kierroksella yhdistyksen jäsenten ykkössuosikki oli Matti Nykäsen mitalikokoelma ja suomalaisten esi-isien sukset.

Matti Nykäsen mitalit. Kuva: Marja Piiroinen-Honkanen.
Suomalaisten esi-isien sukset. Kuva: Marja Piiroinen-Honkanen.


Kierros päättyi Olympiastadionin torniin. Stadionin alla olevat harjoitteluradat ja arkistomakasiinit tuntuivat monesta arkistoyhdistyksen jäsenestä turvallisemmalta ympäristöltä kuin korkeuksiin kohoavan tornin upeat näköalat. 

Teksti: Marja Piiroinen-Honkanen

Kategoriat
Tiedotteet

Arkistoyhdistys vetoaa yksityisarkistojen rahoituksen puolesta

Arkistoyhdistys tukee yksityisarkistojen käyttäjien vetoomusta ”Kansakunta on vaarassa menettää muistinsa”.

Arkistoyhdistys vetoaa omalta osaltaan päättäjiin yksityisarkistojen rahoituksen turvaamiseksi.

Arkistoyhdistyksen hallitus

Kategoriat
Tiedotteet

Johanna Mieto valittiin puheenjohtajaksi

Arkistoyhdistyksen vuosikokouksessa 9.6.2021 yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Johanna Mieto. Samalla vuosikokous esitti kiitokset väistyvälle puheenjohtajalle Juha Hannikaiselle ansiokkaasta toiminnasta yhdistyksen pitkäaikaisena puheenjohtajana.

Hallituksessa jatkavat varsinaisina jäseninä Marja Piiroinen-Honkanen, Jari Suutari, Tenho Kokkonen ja Vesa-Matti Ovaska. Hallituksen varajäsenet ovat rahastonhoitaja Karin Gref ja sihteeri Juha Henriksson.

Vuosikokouksessa vahvistettiin vuoden 2020 tilinpäätös ja toimintakertomus. Kokous oli tyytyväinen siihen tapaan, miten yhdistyksen verkkosivut uudistettiin. Kokous myös kiitti yhdistyksen hallitusta ansiokkaasta toiminnasta.

Vuosikokous hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2021. Yhdistys muun muassa suunnittelee syksylle 2021 jo perinteeksi muodostunutta syysseminaaria. Fyysisiä tapahtumia aletaan jälleen järjestää, mikäli pandemiatilanne sen sallii. Webinaarien tyyppistä toimintaa jatketaan myös korona-ajan jälkeen, jotta myös muualla Suomessa asuvat jäsenet pääsisivät osallistumaan toimintaan.

Kategoriat
Tiedotteet

Vuosikokous siirtyy

Hyvät Arkistoyhdistyksen jäsenet

Valtioneuvosto päätti yleisistunnossaan 1.3.2021, että maassa vallitsevat valmiuslain 3 §:n 5 kohdassa tarkoitetut poikkeusolot. Arkistoyhdistyksen sääntömääräistä vuosikokousta ei voida näissä oloissa pitää maaliskuussa sääntöjen edellyttämällä tavalla.

Vuosikokous järjestetään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Juha Hannikainen

Arkistoyhdistyksen puheenjohtaja

Kategoriat
Tiedotteet

Arkistoyhdistyksestä juttu Failissa

Faili-lehden numerossa 1/2021 on Juha Henrikssonin kirjoittama juttu Arkistoyhdistyksestä. Haastateltavina olivat Raimo Pohjola, Markku Mäenpää, Juhani Tikkanen, Kenth Sjöblom, Juha Hannikainen ja Johanna Mieto.

Faili 1/2021 on luettavissa verkossa.

Kategoriat
Tiedotteet

Arkistoyhdistyksen verkkosivut on uudistettu

Arkistoyhdistys on uudistanut verkkosivunsa. Uudet sivut on toteutettu WorldPress-alustalla.

Samassa yhteydessä yhdistyksen jäsenrekisteri on siirretty Flomembers-palveluun.

Uudet verkkosivut on toteuttanut Juha Henriksson.