Kategoriat
Uutiset

Vuoden arkistoteko -palkinnot on jaettu

Vuoden arkistoteko -palkinto teokselle ”Ihana tytär Erika ­– huomioita nimestä”

Arkistojen päivän toimikunta on päättänyt myöntää Vuoden arkistoteko -palkinnon Emil Santtu Uutulle ja työryhmälle teoksesta ”Ihana tytär Erika – huomioita nimestä”. 

Kiasma-Teatterin ja Teatteri Takomon ohjelmistoon kuuluvan teoksen esityspaikkana on ollut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosali. Teos koostuu kuunnelmasta, videosta, aineistotilauksesta ja liitteistä. Teoksen on voinut kokea yksi tai kaksi henkilöä kerrallaan, kun he ovat vierailleet arkistosalissa asiakkaina.

Uutun tapa käsitellä arkistoaineistoa ja tarkastella sitä sekä tieteen että taiteen näkökulmista on innovatiivinen ja uusia merkityksiä luova. SKS:n arkistoon tallennetun muistitiedon ja sen käytön tarkastelun kautta avautuu näkymä siihen, miten aineistoja on kerätty ja miten niitä on käytetty. Teos tekee myös näkyväksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevan kielenkäytön muuttumisen ja tämän muutoksen merkityksen. Teos herättää pohtimaan, mitä voimme arkistoaineistojen pohjalta tietää, mitä vain kuvitella ja millaista tarinaa kertoa?

”Ihana tytär Erika – huomioita nimestä” herättelee myötäelämään ihmiskohtaloita, joista arkistoon on tallentunut jälkiä. Se havahduttaa kokijaansa tarkastelemaan omia lähtökohtiaan tutkijana ja arkiston asiakkaana. Samalla teos auttaa arkistoalan ammattilaisia tarkastelemaan arkistotilaa ja aineistoja aivan uudella tavalla. Siten teos toimii erinomaisena esimerkkinä siitä, miten arkistot ja niiden aineistot voivat vaikuttaa ihmisiin ja yhteiskuntaan.

Vuoden arkistoteko -kunniamaininta Suomen Kotiseutuliitolle

Arkistojen päivän toimikunta on päättänyt myöntää Vuoden arkistoteko -kunniamaininnan Suomen Kotiseutuliitolle Kotiseutuarkistojen tietosuojakoulutuksista sekä kotiseutuarkistoselvityksestä.

Kotiseutuarkistot säilyttävät merkittävän osan kansallisesta kulttuuriperinnöstämme, sillä niiden kokoelmiin sisältyy yli viisi hyllykilometriä aineistoja. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa toteutettiin vuosina 2021–2022 kysely, jolla kartoitettiin kotiseutuarkistojen toimintaa ja osaamista sekä niihin liittyviä tietotarpeita. Kyselyyn vastasi 111 kotiseutuarkistoa. Selvityksen tuloksista julkaistiin raportti marraskuussa 2022.

Samaan aikaan kyselyn kanssa toteutettiin valtakunnallinen koulutussarja ”Tietosuojalainsäädäntö ja kotiseutuarkistot”, jossa käytiin läpi kotiseutuarkistojen roolia sekä tietosuojalainsäädännön vaatimuksia kotiseutuarkistoille ja arkistojen järjestämiselle. Koulutuksissa oli yhteensä 132 

osallistujaa. Koulutusten merkitys on ollut suuri, sillä kotiseutuarkistoissa työskentelee etupäässä vapaaehtoisia, joilla ei ole arkistoalan koulutusta.Selvitys ja tietosuojakoulutus tukevat maamme kotiseutuarkistojen toimintamahdollisuuksia ja sitä kautta arvokkaan kansallisen kulttuuriperinnön asianmukaista säilyttämistä, käyttöä ja saavutettavuutta. Merkittävää on myös kotiseutuarkistoissa tehtävän työn näkyväksi tekeminen sekä arvostuksen osoittaminen tehdylle työlle ja sen tekijöille.

Kategoriat
Uutiset

Arkistoyhdistys tutustui uudistettuun Olympiastadioniin

Arkistoyhdistys avasi koronasulun ja kutsui urheiluhistoriasta kiinnostuneet jäsenensä retkelle Olympiastadionille tiistaina 7.9.2021. Urheiluhistorian syövereihin sukelsi 17 rohkeaa Arkistoyhdistyksen jäsentä.

Oppaan johdolla Arkistoyhdistyksen retkeilijät tutustuivat yhteen Helsingin maanmerkeistä, jonka sisältä paljastui useita arkistollisia ja museaalisia helmiä. Olympiakuumeen valtaama Suomi rakensi vuoden 1940 kesäkisoja varten Olympiastadionin, joka valmistui 1938. Samaan aikaan kansaa viritettiin olympiatunnelmiin myös useilla urheiluaiheisilla elokuvilla, jotka ovat katsottavissa esim. Finnasta https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_119513

Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1940 kisat Suomelle, koska Kiinan-Japanin sota esti kisojen järjestämisen Tokiossa. Lopulta kisat siirtyivät aina vuoteen 1952, kun toisen maailmansodan pahimmat kuohut oli saatu tasoitettua ja kansainvälinen yhteisö oli taas valmis rauhanomaiseen kilpailuun. Olympiastadionia jouduttiin uudistamaan ja korjaamaan uusia vaatimuksia vastaavaksi ennen olympialaisia. Rakennuksen useat kerrokset tulivat hyvin esille opaskierroksen aikana. Viimeinen iso korjaus tehtiin 2020.

Opas selittää stadionin rakenteita ja kattamisen eri vaiheita katsomosta käsin arkistoyhdistyksen jäsenille. Kuva: Marja Piiroinen-Honkanen.

Useita mielenkiintoisia asiakirjoja (esim. urheilijoiden harjoittelupäiväkirjoja & julisteita stadionin tapahtumista) ja arkistoja (mm. olympiavoittaja Sylvi Saimon arkisto) löytyi sekä Urheiluarkiston syövereistä että itse rakennuksen seinästä. 

Kiveen hakattuna XV olympialaisten voittajat. Kuva: Marja Piiroinen-Honkanen.

Urheilumuseon kierroksella yhdistyksen jäsenten ykkössuosikki oli Matti Nykäsen mitalikokoelma ja suomalaisten esi-isien sukset.

Matti Nykäsen mitalit. Kuva: Marja Piiroinen-Honkanen.
Suomalaisten esi-isien sukset. Kuva: Marja Piiroinen-Honkanen.


Kierros päättyi Olympiastadionin torniin. Stadionin alla olevat harjoitteluradat ja arkistomakasiinit tuntuivat monesta arkistoyhdistyksen jäsenestä turvallisemmalta ympäristöltä kuin korkeuksiin kohoavan tornin upeat näköalat. 

Teksti: Marja Piiroinen-Honkanen