Kategoria: Uutiset

Vuoden arkistoteko -palkinto Maarit Tyrkölle 

Arkistojen päivän toimikunta on päättänyt myöntää Vuoden arkistoteko -palkinnon Maarit Tyrkölle, joka on tehnyt merkittävän työn laajan arkistonsa järjestämisessä sekä sen luovuttamisessa osaksi suomalaista kulttuuriperintöä. Tyrkkö on viiden vuoden ajan järjestänyt, luetteloinut ja kuvaillut aineistojaan, minkä lisäksi hän on omakustanteisesti digitoinut merkittävän osan aineistosta. 

Tyrkön arkisto jakautuu henkilöarkistoon ja äänitekokoelmaan. Analogisessa muodossa oleva henkilöarkisto sisältää biografista ja Tyrkön toimittajanuraan liittyvää aineistoa kuten käsikirjoituksia, juttujen eri versioita, taustatietoja ja muistiinpanoja.  Henkilöarkistoon sisältyy myös 1970–80-lukujen poliittista historiaa valottavaa aineistoa sekä presidentti Urho Kekkosen elämään ja toimintaan liittyvää aineistoa kuten päiväkirjamerkintöjä Tyrkön ja Kekkosen välisistä keskusteluista. Nämä merkinnät täydentävät merkittävällä tavalla kuvaa Kekkosen virkakauden loppuvaiheista, jolloin presidentin omat päiväkirjamerkinnät harvenivat.

Äänitekokoelma koostuu sadoilta C-kaseteilta digitoiduista haastatteluista, joita Tyrkkö nauhoitti työskennellessään toimittajana ja tietokirjailijana vuosina 1970–2019. Merkittävässä osassa äänitallenteista kuullaan presidentti Urho Kekkosen ääntä, mutta äänessä on myös päättäjiä, asiantuntijoita, kirjailijoita ja taiteilijoita Suomesta ja ulkomailta. Ensimmäinen osa äänitekokoelmasta luovutettiin Kansallisarkistoon toukokuussa 2024 ja toinen osa tullaan luovuttamaan keväällä 2025.

Lisäksi mainittakoon, että Suomalainen Sanomalehtimiesliitto on käynnistänyt Tyrkön aloitteesta hankkeen, jonka tavoitteena on kerätä liiton jäsenistöltä merkittävää aineistoa heidän uransa varrelta, kuten haastatteluja ja median tapahtumiin liittyviä muistoja, sekä liittää ne osaksi liiton arkistoa Kansallisarkistossa.

Arkistojen päivän toimikunta toivoo, että Maarit Tyrkön esimerkki rohkaisee myös muita toimijoita luovuttamaan arvokkaita yksityisiä aineistoja arkistoihin.

Kunniamaininta Yksityiset keskusarkistot ry:lle

Arkistojen päivän toimikunta on päättänyt myöntää Vuoden arkistoteko -kunniamaininnan Yksityiset keskusarkistot ry:lle pitkäjänteisestä työstä suomalaisen yksityisarkistotoiminnan edistämiseksi. 

Yksityiset keskusarkistot – De privata centralarkiven ry on yhdeksän yksityisen valtionapuarkiston vuonna 1999 perustettu yhteistyöelin, jonka jäseniä ovat Kansan Arkisto, Keskustan ja maaseudun arkisto, Porvarillisen Työn Arkisto, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto, Suomen Urheiluarkisto, Svenska centralarkivet, Toimihenkilöarkisto, Työväen Arkisto ja Urho Kekkosen arkisto.

Yhdistys ja sen jäsenarkistot ovat edistäneet 25 vuoden aikana monella rintamalla yksityistä arkistotoimintaa. 2000-luvun alussa laadittiin yhteistyössä YARK2000-rekisteri, joka liitettiin sittemmin osaksi Kansallisarkiston yksityisarkistorekisteriä. Sen jälkeen valmistui yhteinen KARK-tietokanta jäsenarkistojen digitoiduille valokuville. Yksityiset keskusarkistot ry on pyrkinyt edistämään jäsenarkistojensa aineistojen digitointia sekä niiden saavutettavuuden parantamista. Jäsenarkistot ovat myös aktiivisesti mukana kehittämässä yksityisarkistojen kansallista hankintapolitiikkaa.

Yksityiset keskusarkistot ry on toimintansa aikana järjestänyt aktiivisesti sidosryhmiinsä kuuluville toimijoille neuvontaa ja koulutusta sekä esitellyt jäsentensä toimintaa alan tapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa. Viime vuosien tiukassa taloudellisessa tilanteessa Yksityiset keskusarkistot on tehnyt tärkeää edunvalvontatyötä ja vaikuttamista, ja se onkin onnistunut vakuuttamaan päättäjät jäsenarkistojensa toimintojen tärkeydestä ja vaikuttavuudesta. 

Arkistojen päivän toimikunta toteaa, että Yksityiset keskusarkistot ry:n toiminta on 25-vuotisen historiansa ajan hyödyttänyt paitsi yhdistyksen jäsenarkistoja myös koko arkistosektoria esimerkiksi lisäämällä arkistojen toiminnan ja arkistoaineistojen näkyvyyttä. Yksityisten arkistojen yhteistyö on tuottanut paljon sellaista lisäarvoa, johon arkistot yksin eivät olisi pystyneet

Media-alan verkkojulkaisujen säilyvyys huolestuttaa

Arkistojen päivän toimikunta haluaa jakamiensa palkintojen lisäksi ilmaista huolensa media-alan julkaisemien verkkoaineistojen arkistoinnista.  Monet suomalaiset mediat ovat kadottaneet sivustojensa uudistusten yhteydessä verkkosivuiltaan vanhemmat uutiset ja näköislehdet. Samoin uudistusten yhteydessä osoiterakenteet usein vaihtuvat, jolloin kaikki aiemmat linkit uutisiin lakkaavat toimimasta. Medioiden vanhemmat verkkoaineistot ovat osa suomalaista kulttuuriperintöä, joten toivomme, että niiden säilyvyyteen ja arkistointiin kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota. Internetin ensimmäisten vuosikymmenten alkuperäiset verkkojulkaisut antavat korvaamattoman, todistusvoimaisen aikalaiskuvan oman aikansa ilmiöistä ja tapahtumista. Niiden katoamisen myötä menetetään myös suomalaisten toimittajien ja valokuvaajien työn tulokset. 

Vuoden arkistoteko -palkinto teokselle ”Ihana tytär Erika ­– huomioita nimestä”

Arkistojen päivän toimikunta on päättänyt myöntää Vuoden arkistoteko -palkinnon Emil Santtu Uutulle ja työryhmälle teoksesta ”Ihana tytär Erika – huomioita nimestä”. 

Kiasma-Teatterin ja Teatteri Takomon ohjelmistoon kuuluvan teoksen esityspaikkana on ollut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosali. Teos koostuu kuunnelmasta, videosta, aineistotilauksesta ja liitteistä. Teoksen on voinut kokea yksi tai kaksi henkilöä kerrallaan, kun he ovat vierailleet arkistosalissa asiakkaina.

Uutun tapa käsitellä arkistoaineistoa ja tarkastella sitä sekä tieteen että taiteen näkökulmista on innovatiivinen ja uusia merkityksiä luova. SKS:n arkistoon tallennetun muistitiedon ja sen käytön tarkastelun kautta avautuu näkymä siihen, miten aineistoja on kerätty ja miten niitä on käytetty. Teos tekee myös näkyväksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevan kielenkäytön muuttumisen ja tämän muutoksen merkityksen. Teos herättää pohtimaan, mitä voimme arkistoaineistojen pohjalta tietää, mitä vain kuvitella ja millaista tarinaa kertoa?

”Ihana tytär Erika – huomioita nimestä” herättelee myötäelämään ihmiskohtaloita, joista arkistoon on tallentunut jälkiä. Se havahduttaa kokijaansa tarkastelemaan omia lähtökohtiaan tutkijana ja arkiston asiakkaana. Samalla teos auttaa arkistoalan ammattilaisia tarkastelemaan arkistotilaa ja aineistoja aivan uudella tavalla. Siten teos toimii erinomaisena esimerkkinä siitä, miten arkistot ja niiden aineistot voivat vaikuttaa ihmisiin ja yhteiskuntaan.

Vuoden arkistoteko -kunniamaininta Suomen Kotiseutuliitolle

Arkistojen päivän toimikunta on päättänyt myöntää Vuoden arkistoteko -kunniamaininnan Suomen Kotiseutuliitolle Kotiseutuarkistojen tietosuojakoulutuksista sekä kotiseutuarkistoselvityksestä.

Kotiseutuarkistot säilyttävät merkittävän osan kansallisesta kulttuuriperinnöstämme, sillä niiden kokoelmiin sisältyy yli viisi hyllykilometriä aineistoja. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa toteutettiin vuosina 2021–2022 kysely, jolla kartoitettiin kotiseutuarkistojen toimintaa ja osaamista sekä niihin liittyviä tietotarpeita. Kyselyyn vastasi 111 kotiseutuarkistoa. Selvityksen tuloksista julkaistiin raportti marraskuussa 2022.

Samaan aikaan kyselyn kanssa toteutettiin valtakunnallinen koulutussarja ”Tietosuojalainsäädäntö ja kotiseutuarkistot”, jossa käytiin läpi kotiseutuarkistojen roolia sekä tietosuojalainsäädännön vaatimuksia kotiseutuarkistoille ja arkistojen järjestämiselle. Koulutuksissa oli yhteensä 132 

osallistujaa. Koulutusten merkitys on ollut suuri, sillä kotiseutuarkistoissa työskentelee etupäässä vapaaehtoisia, joilla ei ole arkistoalan koulutusta.Selvitys ja tietosuojakoulutus tukevat maamme kotiseutuarkistojen toimintamahdollisuuksia ja sitä kautta arvokkaan kansallisen kulttuuriperinnön asianmukaista säilyttämistä, käyttöä ja saavutettavuutta. Merkittävää on myös kotiseutuarkistoissa tehtävän työn näkyväksi tekeminen sekä arvostuksen osoittaminen tehdylle työlle ja sen tekijöille.