Kategoriat
Uutiset

Arkistoyhdistys tutustui uudistettuun Olympiastadioniin

Arkistoyhdistys avasi koronasulun ja kutsui urheiluhistoriasta kiinnostuneet jäsenensä retkelle Olympiastadionille tiistaina 7.9.2021. Urheiluhistorian syövereihin sukelsi 17 rohkeaa Arkistoyhdistyksen jäsentä.

Oppaan johdolla Arkistoyhdistyksen retkeilijät tutustuivat yhteen Helsingin maanmerkeistä, jonka sisältä paljastui useita arkistollisia ja museaalisia helmiä. Olympiakuumeen valtaama Suomi rakensi vuoden 1940 kesäkisoja varten Olympiastadionin, joka valmistui 1938. Samaan aikaan kansaa viritettiin olympiatunnelmiin myös useilla urheiluaiheisilla elokuvilla, jotka ovat katsottavissa esim. Finnasta https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_119513

Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1940 kisat Suomelle, koska Kiinan-Japanin sota esti kisojen järjestämisen Tokiossa. Lopulta kisat siirtyivät aina vuoteen 1952, kun toisen maailmansodan pahimmat kuohut oli saatu tasoitettua ja kansainvälinen yhteisö oli taas valmis rauhanomaiseen kilpailuun. Olympiastadionia jouduttiin uudistamaan ja korjaamaan uusia vaatimuksia vastaavaksi ennen olympialaisia. Rakennuksen useat kerrokset tulivat hyvin esille opaskierroksen aikana. Viimeinen iso korjaus tehtiin 2020.

Opas selittää stadionin rakenteita ja kattamisen eri vaiheita katsomosta käsin arkistoyhdistyksen jäsenille. Kuva: Marja Piiroinen-Honkanen.

Useita mielenkiintoisia asiakirjoja (esim. urheilijoiden harjoittelupäiväkirjoja & julisteita stadionin tapahtumista) ja arkistoja (mm. olympiavoittaja Sylvi Saimon arkisto) löytyi sekä Urheiluarkiston syövereistä että itse rakennuksen seinästä. 

Kiveen hakattuna XV olympialaisten voittajat. Kuva: Marja Piiroinen-Honkanen.

Urheilumuseon kierroksella yhdistyksen jäsenten ykkössuosikki oli Matti Nykäsen mitalikokoelma ja suomalaisten esi-isien sukset.

Matti Nykäsen mitalit. Kuva: Marja Piiroinen-Honkanen.
Suomalaisten esi-isien sukset. Kuva: Marja Piiroinen-Honkanen.


Kierros päättyi Olympiastadionin torniin. Stadionin alla olevat harjoitteluradat ja arkistomakasiinit tuntuivat monesta arkistoyhdistyksen jäsenestä turvallisemmalta ympäristöltä kuin korkeuksiin kohoavan tornin upeat näköalat. 

Teksti: Marja Piiroinen-Honkanen