Toukokuussa 1947 valtionarkistossa kokoontui 20 arkistoalalla toimivaa henkil\u00f6\u00e4, joiden tarkoituksena oli perustaa arkistoalan yhdistys. Silloinen valtionarkistonhoitaja Kaarlo Blomstedt oli jo paljon aikaisemmin tehnyt aloitteen yhdistyksen perustamisesta. Professori Blomstedt toimi kokouksen puheenjohtajana ja p\u00f6yt\u00e4kirjaa piti valtionarkiston vanhempi amanuenssi Berndt Federley. Kokouksessa oli l\u00e4sn\u00e4 valtionarkiston, maakunta-arkistojen, sota-arkiston, ulkoministeri\u00f6n ja Helsingin kaupunginarkiston virkailijoita.<\/p>\n\n\n\n
Etuk\u00e4teen valittu toimikunta, johon kuuluivat arkistonhoitajat Martti Kerkkonen, Ragnar Ros\u00e9n ja Reino Kuusi, oli laatinut ehdotuksen yhdistyksen s\u00e4\u00e4nn\u00f6iksi. Toimikunnan nimiehdotus – Arkistomiesyhdistys – her\u00e4tti vilkasta keskustelua. Erityisesti valtionarkiston virkailija Irja Puranen oli ehdotusta vastaan. Lopulta yhdistyksen nimeksi valittiin Arkistoyhdistys – Arkivf\u00f6reningen. Arkistoyhdistyksen ensimm\u00e4iseksi puheenjohtajaksi valittiin filosofian tohtori Martti Kerkkonen, joka toimi puheenjohtajana 20 vuoden ajan.<\/p>\n\n\n\n
S\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan yhdistyksen tarkoituksena oli olla yhdyssiteen\u00e4 arkistoalalla toimivien henkil\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4. Sen tuli edist\u00e4\u00e4 j\u00e4senist\u00f6n ammattialan harrastusta ja tuntemusta sek\u00e4 valvoa heid\u00e4n ammattietujaan. Arkistokysymyksi\u00e4 tuli ”selvitt\u00e4\u00e4 tieteellisell\u00e4 tavalla” ja levitt\u00e4\u00e4 arkistoalan tuntemusta laajemmissakin piireiss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Vuonna 1947 yhdistyksell\u00e4 oli 50 j\u00e4sent\u00e4, vuoteen 2001 menness\u00e4 j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 on noussut yli 330:n. Ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 j\u00e4senist\u00f6 koostui l\u00e4hinn\u00e4 valtionarkiston, maakunta-arkistojen, sota-arkiston ja muutaman valtiollisen ja kunnallisen viraston arkistoammattilaisista. Vasta 1960-1970-lukujen vaihteessa alkoi j\u00e4senist\u00f6rakenne hitaasti muuttua, kun muutkin piiri- ja paikallishallinnossa ty\u00f6skentelev\u00e4t kiinnostuivat yhdistyksen toiminnasta. Nykyisin j\u00e4senist\u00f6ss\u00e4 on paljon my\u00f6s yksityisluontoisissa arkistoissa ty\u00f6skentelevi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Valtaosa yhdistyksen j\u00e4senist\u00e4 on aina tullut p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulta. Nykyisin p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun ulkopuolella ty\u00f6skentelevi\u00e4 yhdistyksen j\u00e4seni\u00e4 on koko j\u00e4senist\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 noin kolmannes.<\/p>\n\n\n\n
Arkistoyhdistys kokoontui alkuaikoina kaksi kertaa vuodessa. Kokouksissa yhdistyksen j\u00e4senet ja vierailevat luennoitsijat pitiv\u00e4t esitelmi\u00e4 arkistoalan ajankohtaisista kysymyksist\u00e4. Vuonna 1948 ensimm\u00e4isess\u00e4 kokouksessa Martti Kerkkonen ja kamreeri P. Rantanen valtiovarainministeri\u00f6n j\u00e4rjestelyosastosta pitiv\u00e4t alustukset virastotoiminnan rationalisoinnin vaikutuksesta arkistonhoitoon ja uudesta asiaryhmiin perustuvasta kortistodiaarista. Esille tuotiin my\u00f6s virastojen arkistonhoitajien ty\u00f6n arvostuksen puute sek\u00e4 koulutuskysymys.<\/p>\n\n\n\n
Yhdistyksen alkuaikojen t\u00e4rkeit\u00e4 teemoja olivat mm. seulonta, mikrokuvaus sek\u00e4 papereiden ja kirjoitustarvikkeiden arkistokelpoisuus. Suuressa osassa esitelmist\u00e4 kerrottiin eri instituutioiden arkistoista. Yhdistyksen tilaisuudet tarjosivat yhdistyksen j\u00e4senille foorumin jakaa vierailu- ja opiskelukokemuksia muiden maiden arkistoissa. Automaattinen tietojenk\u00e4sittely on ollut monen tilaisuuden aiheena 1970-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 l\u00e4htien. Samoihin aikoihin yhdistyksen piiriss\u00e4 alettiin kokea t\u00e4rke\u00e4ksi yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4minen my\u00f6s muiden informaatioalan edustajien kanssa.<\/p>\n\n\n\n
Yhdistyksen tilaisuudet ovat olleet pitk\u00e4\u00e4n valitettavan Helsinki-keskeisi\u00e4. Alun pit\u00e4en yhdistyksen kokoukset j\u00e4rjestettiin yleens\u00e4 samaan aikaan, kun valtionarkiston ja maakunta-arkistojen sek\u00e4 sota-arkiston johtajat pitiv\u00e4t vuosittaisia arkistokokouksiaan. Kaikki vierailukohteet olivat Helsingiss\u00e4. Vasta paljon my\u00f6hemmin alkoi tutustumisretkien j\u00e4rjest\u00e4minen muualle Suomeen.<\/p>\n\n\n\n
Arkistoyhdistyksen julkaisusarja alkaa vuodesta 1983, jolloin ilmestyi opetusministeri\u00f6n my\u00f6nt\u00e4m\u00e4n apurahan turvin julkaisusarjan Arkisto ensimm\u00e4inen osa. T\u00e4m\u00e4 julkaisu oli omistettu arkistoyhdistyksen kunniaj\u00e4senelle, arkistoneuvos Alpo Salmelalle. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 Arkisto-sarjassa on julkaistu kuusi osaa. Artikkelit ovat korkeatasoisia, mist\u00e4 yhten\u00e4 osoituksena voidaan pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 monet n\u00e4ist\u00e4 artikkeleista kuuluvat Kansallisarkiston ylemm\u00e4n arkistotutkinnon kurssikirjallisuuteen.<\/p>\n\n\n\n
Pohjoismaiset yhteydet ovat olleet aina tiiviit. Jo vuonna 1949 Ruotsin valtionarkistonhoitaja, professori Bertel Bo\u00ebthius esitelm\u00f6i aiheesta Proveniensproblem beslysta med exempel fr\u00e5n Svenska riksarkivet. Saman vuoden syyskuussa FT Harald J\u00f8rgensen esitelm\u00f6i ajankohtaisista aiheista Tanskan valtionarkistossa.<\/p>\n\n\n\n
Yhdistys on tarjonnut j\u00e4senilleen mahdollisuuksia vierailla naapurimaiden arkistoinstituutioissa sek\u00e4 osallistua arkistokokouksiin ulkomailla. Arkistoyhdistys teki yhdess\u00e4 Liikearkistoyhdistyksen kanssa ensimm\u00e4isen matkan Tukholmaan huhtikuussa 1969. Matkalla tutustuttiin Ruotsin uuteen valtionarkistoon sek\u00e4 Tukholman kaupunginarkistoon. Sen j\u00e4lkeen vierailuja ja vastavierailuja on j\u00e4rjestetty tihe\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n
Arkistoyhdistyksen j\u00e4senet ovat olleet aina mukana Pohjoismaisilla Arkistop\u00e4iville. Ensimm\u00e4isell\u00e4 kerralla vuonna 1977 Oslossa arkistop\u00e4ivien teemana oli ”Arkistot ja niiden k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t”. Vuonna 1981 Helsingiss\u00e4 pidettyjen Pohjoismaisten Arkistop\u00e4ivien yhteydess\u00e4 Arkistoyhdistys is\u00e4nn\u00f6i seminaaria, johon osallistui edustajia muiden Pohjoismaiden vastaavista yhdistyksist\u00e4. Arkistoyhdistys toimi my\u00f6s vuonna 1987 pidetyn 4. Pohjoismaisen paikallisarkistoyhdistyssymposiumin j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n\u00e4. Tuolloin symposium j\u00e4rjestettiin suljettuna kutsutilaisuutena.<\/p>\n\n\n\n
Yhdistys j\u00e4rjesti ensimm\u00e4isen opintomatkan Tallinnaan ja Tarttoon toukokuussa 1976. Matkan aikana tutustuttiin Viron neuvostotasavallan valtiollisten arkistojen ty\u00f6skentelyyn. 1980-luvun lopulta l\u00e4htien yhteisty\u00f6 Viron arkistov\u00e4en kanssa on tiivistynyt entisest\u00e4\u00e4n ja saanut uusia toimintamuotoja. Yhteinen suomalais-virolainen arkistoseminaari j\u00e4rjestettiin Helsingiss\u00e4 marraskuussa 1990. Seminaarissa k\u00e4siteltiin arkistoyhdistysten toimintaa Suomessa ja Virossa, arkistolaitosten kehitysn\u00e4kymi\u00e4, viranomaisten arkistonmuodostusta sek\u00e4 luettelointi- ja seulontaperiaatteita. Vuonna 1998 j\u00e4rjestelyvastuussa oli Viron arkistoyhdistys. Tallinnassa j\u00e4rjestetyss\u00e4 seminaarissa k\u00e4siteltiin Viron ja Suomen arkistolakeja, arkistotoimen suunnittelua, asiakirjoista annettujen todistusten antamista, virastojen arkistotoimen valvontaa ja elektronisia arkistoja. Seminaarin j\u00e4lkeen vierailtiin viel\u00e4 P\u00e4rnussa ja Viljannissa. N\u00e4iden seminaarien lis\u00e4ksi Viroon on yhdistys j\u00e4rjest\u00e4nyt my\u00f6s muita retki\u00e4, muun muassa Viron kartanoihin vuonna 1999. Vuoden 1979 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 yhdistys j\u00e4rjesti opintomatkan Leningradissa sijaitseviin valtiollisiin keskusarkistoihin. K\u00e4yntikohteina olivat mm. Neuvostoliiton historiallinen keskusarkisto ja Neuvostoliiton sotalaivaston keskusarkisto. Vuonna 1992 yhdistys vieraili nimen vaihdoksen kokeneessa Pietarissa, jossa vierailukohteena oli j\u00e4lleen Historiallinen keskusarkisto ja sen lis\u00e4ksi Ven\u00e4l\u00e4inen museo ja Pietarin p\u00e4\u00e4konsulaatti. <\/p>\n\n\n\n
Yhdistys vietti 50-vuotisjuhlia S\u00e4\u00e4tytalolla 7.11.1997. Juhlintaan liittyi seminaari Arkistot ja Internet – sis\u00e4ll\u00f6n tuottaja vai sivustakatsoja. Juhlat seminaareineen onnistuivat hyvin, ja sen j\u00e4lkeen yhdistys teki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen ottaa vuosittaiseen ohjelmaan syysseminaarin, joka on aina marraskuun ensimm\u00e4isen\u00e4 perjantaina. Yhdistys tukee edelleen j\u00e4senist\u00f6ns\u00e4 osallistumista kansainv\u00e4lisiin arkistokokouksiin ja kotimaisille arkistop\u00e4iville. Yhdistys anoo opetusministeri\u00f6lt\u00e4 vuosittain apurahaa, joka jaetaan niille j\u00e4senille, joiden matkaa ty\u00f6nantaja ei maksa kokonaisuudessaan.<\/p>\n\n\n\n
Opintomatkat on edelleen olennainen osa arkistoyhdistyksen toimintaa. Viime vuosina yhdistys on j\u00e4rjest\u00e4nyt 2-3 retke\u00e4 vuodessa p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun ulkopuolelle. Alkukes\u00e4st\u00e4 2001 yhdistys teki retken Harjavalta-Noormarkku-Kullaan -seudulle ja vieraili muun muassa Cedercreutzin museossa, Ahlstr\u00f6m- yhti\u00f6iden keskusarkistossa sek\u00e4 Villa Maireassa. Syyskes\u00e4ll\u00e4 retki suuntautui Kuusankoskelle, jossa tutustuttiin UPM-Kymmene Oyj:n keskusarkistoon, Kuusankosken kotiseutuarkistoon sek\u00e4 Verlan tehdasmuseoon.<\/p>\n\n\n\n
Vuodesta 1999 l\u00e4htien yhdistyksen pikkujouluja ja niiden yhteydess\u00e4 pidettyj\u00e4 seminaareja on j\u00e4rjestetty eri kaupungeissa; vuonna 1999 Turussa, vuonna 2000 Tampereella ja vuonna 2001 Mikkeliss\u00e4. Naapurimaihin teht\u00e4vien opintomatkojen lis\u00e4ksi yhdistys on j\u00e4rjest\u00e4nyt matkoja entist\u00e4 kauemmaksi. Suosittuja matkoja on tehty mm. Berliiniin (1999), Roomaan (2001), Budapestiin (2004), Viipuriin ja Pietariin (2005), Firenzeen (2007) Ateenaan (2009), Pariisiin (2011), Madridiin (2013) ja Lontooseen (2015). Vuoden 2017 matkakohteena oli Lissabon. <\/p>\n\n\n\n
Arkistoyhdistys pyrkii edelleen saattamaan arkistoammattilaisten n\u00e4k\u00f6kulmia yleiseen tietoisuuteen. Yhdistys antaa lausuntoja muun muassa arkistoammattilaisten ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 koskevista lakiluonnoksista ja arkistolaitoksen ohjeista.<\/p>\n\n\n\n
28.10.2001 (p\u00e4ivitetty huhtikuussa 2018)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Arkistoyhdistys perustetaan 1947 Toukokuussa 1947 valtionarkistossa kokoontui 20 arkistoalalla toimivaa henkil\u00f6\u00e4, joiden tarkoituksena oli perustaa arkistoalan yhdistys. Silloinen valtionarkistonhoitaja Kaarlo Blomstedt oli jo paljon aikaisemmin tehnyt aloitteen yhdistyksen perustamisesta. Professori Blomstedt toimi kokouksen puheenjohtajana ja p\u00f6yt\u00e4kirjaa piti valtionarkiston vanhempi amanuenssi Berndt Federley. Kokouksessa oli l\u00e4sn\u00e4 valtionarkiston, maakunta-arkistojen, sota-arkiston, ulkoministeri\u00f6n ja Helsingin kaupunginarkiston virkailijoita. Etuk\u00e4teen valittu […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-98","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/arkistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/98","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/arkistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"http:\/\/arkistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/arkistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/arkistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=98"}],"version-history":[{"count":1,"href":"http:\/\/arkistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/98\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":100,"href":"http:\/\/arkistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/98\/revisions\/100"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/arkistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=98"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}