Kategoriat
Tiedotteet

Arkistojen päivä 2022 ja Vuoden arkistoteko

Rauha ja ystävyys” – Pohjoismainen arkistojen päivä 2022

Kutsumme kaikki Suomen arkistot järjestämään vuoden 2022 Pohjoismaiseen arkistojen päivään liittyvää toimintaa ja tapahtumia. 

Tämän vuoden teemana on: ”Rauha ja ystävyys”. Arkistojen päivän teemaa voi tulkita laajasti ja soveltaa vapaasti omien lähtökohtien mukaan. Vain mielikuvitus on rajoitteena!

Arkistojen päivää vietetään 12.11.2022. Ajankohta ei ole sitova – päivää voi hyvin viettää esimerkiksi jonain arkipäivänä edeltävänä tai seuraavalla viikolla.

Arkistot voivat julkaista halutessaan Arkistojen päivän verkkosivuilla tietoja omista tapahtumistaan.

Tapahtumien tietoja voi ilmoittaa Juha Henrikssonille, juha@musiikkiarkisto.fi.

Arkistojen päivän uusilla verkkosivuilla on lisätietoja Arkistojen päivästä ja Vuoden arkistoteosta.

Ehdota vuoden arkistotekoa 2022

Vuoden arkistoteko -palkinnoilla halutaan nostaa esille arkistojen kannalta tärkeitä tekoja rohkaisemalla ja palkitsemalla aktiivisuutta, hyviä ideoita ja konkreettista arkistotyötä. Myös pienet mutta hyvät teot ovat mainitsemisen arvoisia!

Vaikuta ja ehdota! Kysymykseen voi tulla henkilöt tai ryhmät, jotka ovat viimeisen vuoden aikana esim.

•    luovuttaneet merkittävää arkistoaineistoa

•    järjestäneet kiinnostavan arkistoihin liittyvän tapahtuman

•    kehittäneet arkistotyön menetelmiä

•    edistäneet arkistoaineiston käytettävyyttä ja tunnettavuutta

•    edistäneet arkistotieteellistä tutkimusta tai koulutusta

•    tehneet arkistoalaa tunnetuksi

Vuoden arkistoteko julkistetaan Arkistoyhdistyksen syysseminaarissa Tieteiden talolla 11.11.2022.

Perustellut ehdotukset pyydetään toimittamaan 26.10.2022 mennessä Juha Henrikssonille, juha@musiikkiarkisto.fi.

Arkistojen päivän verkkosivuilla on lisätietoja Arkistojen päivästä ja Vuoden arkistoteosta.

Kategoriat
Tiedotteet

Risteilyllä juhlittiin 75-vuotista taivalta

Arkistoyhdistyksen ja Liikearkistoyhdistyksen risteilyn osallistujia Doris-laivalla 1.9.2022. Kuva: Niina Ihalainen / IHA-Lines

Arkistoyhdistys juhli 75-vuotista taivaltaan yhdessä Liikearkistoyhdistyksen kanssa entisellä Tallinnanlaiva Doriksella, joka tällä kertaa risteili kauniissa säässä Helsingin itäisessä saaristossa. 

Hurraa-huutojen ja maljojen jälkeen juhlaväki muisteli entisiä yhdistyksen risteilytapahtumia ja Säätytalolla pidettyä ensimmäistä syysseminaaria vuonna 1997, johon valtiovallan tervehdyksen toi ministeri Skinnari. 

Tämänvuotinen syysseminaari on Tieteiden talolla perjantaina 11.11.2022.

Kategoriat
Tiedotteet

Arkistoyhdistyksen lausunto ehdotuksesta kulttuuriperintöstrategiaksi

Arkistoyhdistys on antanut lausunnon ehdotuksesta uudeksi kulttuuriperintöstrategiaksi. Yhdistys toteaa lausunnossaan, että strategiaehdotuksessa painottuvat voimakkaasti museot sekä museoalan tematiikka ja painotukset, vaikka myös asiakirjat kuuluvat kaikkien yhteiseen kulttuuriperintöön.

Arkistoyhdistyksen mielestä strategiaan olisikin tarvittu tarkempaa kuvausta esimerkiksi siitä, kuinka paljon Suomen yksityisten arkistojen kenttä säilyttää aineistoja ja kuinka paljon niitä käytetään. Lisäksi olisi ollut hyvä mainita, paljonko kunnallisissa tai kaupunkien arkistoissa säilytetään kulttuuriperintöä.

Kulttuuriperintöstrategiassa voisi myös kiinnittää enemmän huomiota digitaalisten aineistojen laatuun sekä niiden eheyden ja alkuperäisyyden turvaamiseen, pelkän säilymisen lisäksi. Digitaalinen säilytys tulisi toteuttaa ekologisesti kestävällä tavalla.

Arkistoyhdistys myös toteaa lausunnossaan, että se on mielellään mukana, kun strategian pohjalta laaditaan tarkempi toimeenpanosuunnitelma.

Lausuntoon voi tutustua kokonaisuudessaan alla olevasta linkistä:

Arkistoyhdistyksen lausunto ehdotuksesta kulttuuperintöstrategiaksi.

Kategoriat
Tiedotteet

Arkistoyhdistyksen lausunto tekijänoikeuslain uudistuksesta

Arkistoyhdistys on antanut eduskunnan sivistysvaliokunnalle lausunnon tekijänoikeuslain uudistamisesta. EU:n DSM-direktiivin yhtenä tavoitteena on edistää kulttuuriperinnön saatavuutta digitaalisesti. Direktiivin perusteella teoksia, jotka eivät ole koskaan olleet kaupallisessa jakelussa voitaisiin julkaista tekijänoikeuksien estämättä. Tällaisia teoksia ovat esimerkiksi arkistoissa olevat yksityishenkilöiden valokuvat ja kirjeenvaihto. Direktiivi mahdollistaa myös sen, että kulttuuriperintöorganisaatiot voisivat julkaista aineistoa, joka ei ole enää kaupallisesti saatavilla ja joka siten on ihmisten tavoittamattomissa.

Direktiivin tavoitteet eivät kuitenkaan hallituksen lakiesityksessä toteudu, koska siinä kavennetaan merkittävästi direktiivin takaamaa kulttuuriperintöorganisaatioiden oikeutta julkaista aineistojaan. Teoksia, jotka eivät ole koskaan olleet kaupallisessa jakelussa voitaisiin lakiesityksen mukaan julkaista vasta viiden vuoden kuluttua siitä, kun teos on sisällytetty laitoksen kokoelmaan. Jos teoksesta on olemassa vain yksi teoskappale, se voitaisiin lakiesityksen mukaan julkaista vasta tekijän kuoleman jälkeen.

Arkistoyhdistys katsoo, että direktiivin edellyttämän uuden kulttuuriperinnön jakamista koskevan oikeuden tulee koskea sekä kaupallisesta jakelusta poistuneita teoksia, että sellaisia teoksia, jotka eivät ole koskaan olleet kaupallisessa jakelussa, viiden vuoden kuluttua teoksen valmistumisesta.

Arkistoyhdistys myös katsoo, että lakiehdotuksen tulisi kohdella erityyppisiä kulttuuriperintölaitoksia tasapuolisesti. Lakiehdotuksen 16 pykälän kaikkien alakohtien muotoilua tulisi yksinkertaistaa siten, että ”valtioneuvoston asetuksella säädettävä arkisto ja yleisölle avoin kirjasto tai museo” korvattaisiin sanalla ”kulttuuriperintölaitos”, ja sen lisäksi lakiin lisättäisiin DSM-direktiivin mukainen määritelmä, jossa kulttuuriperintölaitoksella tarkoitetaan yleisölle avointa kirjastoa tai museota, arkistoa tai elokuva- tai äänitearkistoa.

Arkistoyhdistyksen lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

Kategoriat
Tiedotteet

Arkistoyhdistys on antanut lausunnon arkistolainsäädännön uudistamisesta

Arkistoyhdistys on antanut lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi Arkistolain ja Kansallisarkistosta annetun lain uudistamiseksi. Lakiuudistuksen tavoitteena on ajantasaistaa lait vastaamaan julkishallinnon digitaalisen toimintaympäristön vaatimuksia. Esitys myös yhdenmukaistaisi arkistolain soveltamisalaa julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain kanssa. 

Uudistuksen tavoitteena on varmistaa asiakirjallisen kulttuuriperinnön säilyminen ja saatavuus. Esityksessä muun muassa säädetään arkistotoimen keskeisistä määritelmistä, huomioidaan sähköisen arkistoinnin kasvava merkitys säätämällä sähköisen arkistoinnin palvelun käyttömahdollisuudesta ja sen edellytyksistä koko julkishallinnossa sekä laajennetaan Kansallisarkiston tehtäviä.

Arkistoyhdistyksen lausunto on luettavissa täältä.

Kategoriat
Tiedotteet

Arkistot kuuluvat kaikille!

Mitä olisimme ilman arkistoja? Niissä on tallessa Urho Kekkosen kirjeenvaihto, Saima Harmajan käsikirjoitukset, Salora Oy:n aineistot ja Helsingin olympialaisiin liittyvät pöytäkirjat. Ne tallentavat arjen ja juhlan, ilon ja surun hetket. Ne tarjoavat monipuolisen ja moniarvoisen kuvan suomalaisesta elämästä ja kulttuuriperinnöstä.

Suomessa toimii korkeatasoinen, kaikille avoin arkistojen verkosto, joka tallentaa yksityisarkistoaineistoja. Se on merkittävä kulttuurinen voimavara täydentäessään viranomaisaineistojen tarjoamaa hallinnollista kuvaa. 

Arkistojen kokoelmissa on yli 120 hyllykilometriä yksityisarkistoaineistoja – suomalaista kulttuuriperintöä, jota on kerätty vuosikymmenten ja -satojen aikana tutkijoiden, sukututkijoiden, median ja kaikkien meidän yhteiseen käyttöön. Merkittävä osa aineistoista on löydettävissä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen finna.fi-hakupalvelun kautta. 

Yksityisarkistoaineistot ovat meidän kaikkien yhteinen kulttuurinen voimavara. Arkistojen toiminnan ja sen rahoituksen tulee olla jatkuvaa, sillä muuten aineistot katoavat peruuttamattomasti. Tarve luotettavalle tiedolle ja alkuperäislähteille kasvaa, jottei tieto korvaudu ajan saatossa luulolla. Siksi arkistot kertovat työstään ja sen vaikutuksista tänä keväänä yhteisessä tiedotuskampanjassa. Millaisia aineistoja arkistoissa on? Mihin erilaisiin tarkoituksiin niitä käytetään? Miten arkistot palvelevat asiakkaitaan? Millaista työtä arkistoissa tehdään? 

Näihin kysymyksiin saat vastauksen, kun seuraat kampanjaa #arkistotkuuluvatkaikille

Kategoriat
Tiedotteet

Arkistoyhdistys vetoaa yksityisarkistojen rahoituksen puolesta

Arkistoyhdistys tukee yksityisarkistojen käyttäjien vetoomusta ”Kansakunta on vaarassa menettää muistinsa”.

Arkistoyhdistys vetoaa omalta osaltaan päättäjiin yksityisarkistojen rahoituksen turvaamiseksi.

Arkistoyhdistyksen hallitus

Kategoriat
Tiedotteet

Johanna Mieto valittiin puheenjohtajaksi

Arkistoyhdistyksen vuosikokouksessa 9.6.2021 yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Johanna Mieto. Samalla vuosikokous esitti kiitokset väistyvälle puheenjohtajalle Juha Hannikaiselle ansiokkaasta toiminnasta yhdistyksen pitkäaikaisena puheenjohtajana.

Hallituksessa jatkavat varsinaisina jäseninä Marja Piiroinen-Honkanen, Jari Suutari, Tenho Kokkonen ja Vesa-Matti Ovaska. Hallituksen varajäsenet ovat rahastonhoitaja Karin Gref ja sihteeri Juha Henriksson.

Vuosikokouksessa vahvistettiin vuoden 2020 tilinpäätös ja toimintakertomus. Kokous oli tyytyväinen siihen tapaan, miten yhdistyksen verkkosivut uudistettiin. Kokous myös kiitti yhdistyksen hallitusta ansiokkaasta toiminnasta.

Vuosikokous hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2021. Yhdistys muun muassa suunnittelee syksylle 2021 jo perinteeksi muodostunutta syysseminaaria. Fyysisiä tapahtumia aletaan jälleen järjestää, mikäli pandemiatilanne sen sallii. Webinaarien tyyppistä toimintaa jatketaan myös korona-ajan jälkeen, jotta myös muualla Suomessa asuvat jäsenet pääsisivät osallistumaan toimintaan.