Kategoriat
Uutiset

Vuoden arkistoteko -palkinto 2024 Maarit Tyrkölle

Vuoden arkistoteko -palkinto Maarit Tyrkölle 

Arkistojen päivän toimikunta on päättänyt myöntää Vuoden arkistoteko -palkinnon Maarit Tyrkölle, joka on tehnyt merkittävän työn laajan arkistonsa järjestämisessä sekä sen luovuttamisessa osaksi suomalaista kulttuuriperintöä. Tyrkkö on viiden vuoden ajan järjestänyt, luetteloinut ja kuvaillut aineistojaan, minkä lisäksi hän on omakustanteisesti digitoinut merkittävän osan aineistosta. 

Tyrkön arkisto jakautuu henkilöarkistoon ja äänitekokoelmaan. Analogisessa muodossa oleva henkilöarkisto sisältää biografista ja Tyrkön toimittajanuraan liittyvää aineistoa kuten käsikirjoituksia, juttujen eri versioita, taustatietoja ja muistiinpanoja.  Henkilöarkistoon sisältyy myös 1970–80-lukujen poliittista historiaa valottavaa aineistoa sekä presidentti Urho Kekkosen elämään ja toimintaan liittyvää aineistoa kuten päiväkirjamerkintöjä Tyrkön ja Kekkosen välisistä keskusteluista. Nämä merkinnät täydentävät merkittävällä tavalla kuvaa Kekkosen virkakauden loppuvaiheista, jolloin presidentin omat päiväkirjamerkinnät harvenivat.

Äänitekokoelma koostuu sadoilta C-kaseteilta digitoiduista haastatteluista, joita Tyrkkö nauhoitti työskennellessään toimittajana ja tietokirjailijana vuosina 1970–2019. Merkittävässä osassa äänitallenteista kuullaan presidentti Urho Kekkosen ääntä, mutta äänessä on myös päättäjiä, asiantuntijoita, kirjailijoita ja taiteilijoita Suomesta ja ulkomailta. Ensimmäinen osa äänitekokoelmasta luovutettiin Kansallisarkistoon toukokuussa 2024 ja toinen osa tullaan luovuttamaan keväällä 2025.

Lisäksi mainittakoon, että Suomalainen Sanomalehtimiesliitto on käynnistänyt Tyrkön aloitteesta hankkeen, jonka tavoitteena on kerätä liiton jäsenistöltä merkittävää aineistoa heidän uransa varrelta, kuten haastatteluja ja median tapahtumiin liittyviä muistoja, sekä liittää ne osaksi liiton arkistoa Kansallisarkistossa.

Arkistojen päivän toimikunta toivoo, että Maarit Tyrkön esimerkki rohkaisee myös muita toimijoita luovuttamaan arvokkaita yksityisiä aineistoja arkistoihin.

Kunniamaininta Yksityiset keskusarkistot ry:lle

Arkistojen päivän toimikunta on päättänyt myöntää Vuoden arkistoteko -kunniamaininnan Yksityiset keskusarkistot ry:lle pitkäjänteisestä työstä suomalaisen yksityisarkistotoiminnan edistämiseksi. 

Yksityiset keskusarkistot – De privata centralarkiven ry on yhdeksän yksityisen valtionapuarkiston vuonna 1999 perustettu yhteistyöelin, jonka jäseniä ovat Kansan Arkisto, Keskustan ja maaseudun arkisto, Porvarillisen Työn Arkisto, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto, Suomen Urheiluarkisto, Svenska centralarkivet, Toimihenkilöarkisto, Työväen Arkisto ja Urho Kekkosen arkisto.

Yhdistys ja sen jäsenarkistot ovat edistäneet 25 vuoden aikana monella rintamalla yksityistä arkistotoimintaa. 2000-luvun alussa laadittiin yhteistyössä YARK2000-rekisteri, joka liitettiin sittemmin osaksi Kansallisarkiston yksityisarkistorekisteriä. Sen jälkeen valmistui yhteinen KARK-tietokanta jäsenarkistojen digitoiduille valokuville. Yksityiset keskusarkistot ry on pyrkinyt edistämään jäsenarkistojensa aineistojen digitointia sekä niiden saavutettavuuden parantamista. Jäsenarkistot ovat myös aktiivisesti mukana kehittämässä yksityisarkistojen kansallista hankintapolitiikkaa.

Yksityiset keskusarkistot ry on toimintansa aikana järjestänyt aktiivisesti sidosryhmiinsä kuuluville toimijoille neuvontaa ja koulutusta sekä esitellyt jäsentensä toimintaa alan tapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa. Viime vuosien tiukassa taloudellisessa tilanteessa Yksityiset keskusarkistot on tehnyt tärkeää edunvalvontatyötä ja vaikuttamista, ja se onkin onnistunut vakuuttamaan päättäjät jäsenarkistojensa toimintojen tärkeydestä ja vaikuttavuudesta. 

Arkistojen päivän toimikunta toteaa, että Yksityiset keskusarkistot ry:n toiminta on 25-vuotisen historiansa ajan hyödyttänyt paitsi yhdistyksen jäsenarkistoja myös koko arkistosektoria esimerkiksi lisäämällä arkistojen toiminnan ja arkistoaineistojen näkyvyyttä. Yksityisten arkistojen yhteistyö on tuottanut paljon sellaista lisäarvoa, johon arkistot yksin eivät olisi pystyneet

Media-alan verkkojulkaisujen säilyvyys huolestuttaa

Arkistojen päivän toimikunta haluaa jakamiensa palkintojen lisäksi ilmaista huolensa media-alan julkaisemien verkkoaineistojen arkistoinnista.  Monet suomalaiset mediat ovat kadottaneet sivustojensa uudistusten yhteydessä verkkosivuiltaan vanhemmat uutiset ja näköislehdet. Samoin uudistusten yhteydessä osoiterakenteet usein vaihtuvat, jolloin kaikki aiemmat linkit uutisiin lakkaavat toimimasta. Medioiden vanhemmat verkkoaineistot ovat osa suomalaista kulttuuriperintöä, joten toivomme, että niiden säilyvyyteen ja arkistointiin kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota. Internetin ensimmäisten vuosikymmenten alkuperäiset verkkojulkaisut antavat korvaamattoman, todistusvoimaisen aikalaiskuvan oman aikansa ilmiöistä ja tapahtumista. Niiden katoamisen myötä menetetään myös suomalaisten toimittajien ja valokuvaajien työn tulokset. 

Kategoriat
Tiedotteet

Opinnäytepalkinto Alexandra Nummenpäälle

Liikearkistoyhdistyksen, Arkistoyhdistyksen ja Kunnallisarkistoyhdistyksen vuosittainen arkisto- ja tiedonhallinta-alan opinnäytepalkinto jaettiin 27.10.2023 Arkistoyhdistyksen syysseminaarin yhteydessä. Tänä vuonna palkinnon jakamisesta vastasi Arkistoyhdistys, ja voittajan valitsi Kenth Sjöblom.

Opinnäytepalkinto myönnettiin Alexandra Nummenpäälle pro gradu -tutkimuksesta En huvudbok från 1792 och en lång rad andra värdefulla dokument. En studie av Dalsbruk Järnverks arkiv, ca 1987–2022, jonka hän on tehnyt Åbo Akademissa Nordisk historia -oppiaineessa.

Kent Sjöblom totesi palkinnon perusteluissaan:

Voittava työ on hyvin tasapainossa oleva yhdistelmä arkistoteoriaa, metodologiaa ja empiiristä käsityötä. Tekijä itse toteaa, että tavoitteena on täyttää arkistokäsikirjojen ja empirian välinen aukko, tapauskohteena suomalaisen yritysarkiston synty- ja kehitysprosessi, näin vapaasti muotoiltuna. Hän kutsuu tutkimustaan historiatieteellisenä panoksena poststrukturalistiseen arkistotieteelliseen keskusteluun. Työssä etsitään, ja uskottavalla tavalla myös löydetään, arkiston ja sen syntyhistoriaa selittäviä ns. hiljaisia kertomuksia. Siinä pohdiskellaan monipuolisesti arkistointiprosessiin vaikuttavia tekijöitä ja olosuhteita. Tutkimuksen lähdeaineisto on monipuolinen ja, kuten tekijä itsekin toteaa, osittain varsin yllättävä, nimittäin tekijä itse. Keskeisten vastausten löytämiseen käytetään niin arkistoaineistoa itseään kuin arkiston synty- ja kehitysprosessin osallistuneiden henkilöiden haastatteluja sekä tekijän itse pitämää järjestämispäiväkirjaa – ajalta jolloin hän itse oli suorittamassa kohdearkiston toista järjestämisvaihetta. 

Kieli ei ollut ratkaiseva tekijä palkinnosta päätettäessä, mutta työn yksi vahvoja puolia on myös sujuva, tyylikäs ja konstailematon kieliasu. Samalla kun siinä selkeästi näkyy tekijän lukeneisuus ja perehtyneisyys arkistoalan kirjallisuuteen ja arkistotieteelliseen keskusteluperinteeseen, se on silti sujuvaa eikä teoreettisella jargonilla tyylittelevää. 

Arkistoyhdistys onnittelee Alexandra Nummenpäätä!

Kategoriat
Uutiset

Vuoden arkistoteko -palkinnot on jaettu

Vuoden arkistoteko -palkinto teokselle ”Ihana tytär Erika ­– huomioita nimestä”

Arkistojen päivän toimikunta on päättänyt myöntää Vuoden arkistoteko -palkinnon Emil Santtu Uutulle ja työryhmälle teoksesta ”Ihana tytär Erika – huomioita nimestä”. 

Kiasma-Teatterin ja Teatteri Takomon ohjelmistoon kuuluvan teoksen esityspaikkana on ollut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosali. Teos koostuu kuunnelmasta, videosta, aineistotilauksesta ja liitteistä. Teoksen on voinut kokea yksi tai kaksi henkilöä kerrallaan, kun he ovat vierailleet arkistosalissa asiakkaina.

Uutun tapa käsitellä arkistoaineistoa ja tarkastella sitä sekä tieteen että taiteen näkökulmista on innovatiivinen ja uusia merkityksiä luova. SKS:n arkistoon tallennetun muistitiedon ja sen käytön tarkastelun kautta avautuu näkymä siihen, miten aineistoja on kerätty ja miten niitä on käytetty. Teos tekee myös näkyväksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevan kielenkäytön muuttumisen ja tämän muutoksen merkityksen. Teos herättää pohtimaan, mitä voimme arkistoaineistojen pohjalta tietää, mitä vain kuvitella ja millaista tarinaa kertoa?

”Ihana tytär Erika – huomioita nimestä” herättelee myötäelämään ihmiskohtaloita, joista arkistoon on tallentunut jälkiä. Se havahduttaa kokijaansa tarkastelemaan omia lähtökohtiaan tutkijana ja arkiston asiakkaana. Samalla teos auttaa arkistoalan ammattilaisia tarkastelemaan arkistotilaa ja aineistoja aivan uudella tavalla. Siten teos toimii erinomaisena esimerkkinä siitä, miten arkistot ja niiden aineistot voivat vaikuttaa ihmisiin ja yhteiskuntaan.

Vuoden arkistoteko -kunniamaininta Suomen Kotiseutuliitolle

Arkistojen päivän toimikunta on päättänyt myöntää Vuoden arkistoteko -kunniamaininnan Suomen Kotiseutuliitolle Kotiseutuarkistojen tietosuojakoulutuksista sekä kotiseutuarkistoselvityksestä.

Kotiseutuarkistot säilyttävät merkittävän osan kansallisesta kulttuuriperinnöstämme, sillä niiden kokoelmiin sisältyy yli viisi hyllykilometriä aineistoja. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa toteutettiin vuosina 2021–2022 kysely, jolla kartoitettiin kotiseutuarkistojen toimintaa ja osaamista sekä niihin liittyviä tietotarpeita. Kyselyyn vastasi 111 kotiseutuarkistoa. Selvityksen tuloksista julkaistiin raportti marraskuussa 2022.

Samaan aikaan kyselyn kanssa toteutettiin valtakunnallinen koulutussarja ”Tietosuojalainsäädäntö ja kotiseutuarkistot”, jossa käytiin läpi kotiseutuarkistojen roolia sekä tietosuojalainsäädännön vaatimuksia kotiseutuarkistoille ja arkistojen järjestämiselle. Koulutuksissa oli yhteensä 132 

osallistujaa. Koulutusten merkitys on ollut suuri, sillä kotiseutuarkistoissa työskentelee etupäässä vapaaehtoisia, joilla ei ole arkistoalan koulutusta.Selvitys ja tietosuojakoulutus tukevat maamme kotiseutuarkistojen toimintamahdollisuuksia ja sitä kautta arvokkaan kansallisen kulttuuriperinnön asianmukaista säilyttämistä, käyttöä ja saavutettavuutta. Merkittävää on myös kotiseutuarkistoissa tehtävän työn näkyväksi tekeminen sekä arvostuksen osoittaminen tehdylle työlle ja sen tekijöille.

Kategoriat
Tiedotteet

Arkistoyhdistyksen kannanotto Kansallisarkiston irtisanomisiin

Kansallisarkisto on tänään 9.12.2022 julkaissut tiedotteen, jossa se kertoo YT-neuvotteluidensa tuloksena tapahtuvista irtisanomisista. 12 henkilöä irtisanotaan, kahdeksan on valinnut irtisanomiskorvauksen. Lisäksi yhdeksän henkilöä vaihtaa toisiin tehtäviin tai on sopinut eläkkeelle jäämisestä. Irtisanomisten perusteiksi mainitaan tehtävien uudelleen organisointi, erityistehtävien vähentäminen, viranomaisohjauksen ja tietopyyntöpalveluiden tehostaminen ja asiakaspalvelun supistaminen. YT-neuvotteluja on jo aiemmissa tiedotteissa perusteltu palvelujen digitalisoimisella. 

Arkistoyhdistyksen mielestä asiantuntevan henkilöstön irtisanomiset eivät voi olla oikea tapa reagoida digitalisaation tuomaan murrokseen.

Kansallisarkisto on kansallinen instituutio, jonka tehtävistä säädetään laissa. Kansallisarkiston tehtävänä on muun muassa varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien viranomaisten tietojen säilyminen ja edistää yksityisten tietojen säilymistä. Lisäksi sen tehtävänä on edistää näihin aineistoihin liittyvien tietojen saatavuutta, käyttöä ja niihin perustuvaa tutkimusta. Laajoilla henkilöstön irtisanomisilla kansallisessa kulttuuriperintöorganisaatiossa on mahdollisesti kauaskantoisia vaikutuksia Kansallisarkiston palveluihin ja tätä kautta sen lakisääteisten tehtävien hoitaminen vaarantuu. 

Arkistoyhdistyksen mielestä keskittyminen pelkästään digitaaliseen palveluun ja etenkin työvoiman vähentäminen tällä perusteella kaventaa tutkimuksen mahdollisuuksia. Digitalisaatio Kansallisarkiston kaltaisessa yli 200-vuotisessa organisaatiossa on väistämättä hidasta. Jos digitointia ollaan priorisoimassa vain käytetyimpään aineistoon ja analogisen aineiston tietopalvelu resursoidaan minimitasolle, johtaa se ajan mittaan siihen, että myös kysyntä kohdistuu enää digitaalisessa muodossa olevaan aineistoon. Täyttääkö Kansallisarkisto tällöin enää lakisääteisiä tehtäviään?

Useimmat arkistoissa työskentelevät tietävät, että digitalisaatio ei vähennä arkistohenkilökunnan töitä eikä aina myöskään poista käyttäjien neuvonnan tarvetta. Tehtävät muuttuvat, mutta eivät vähene. Myös digitaalisten arkistopalveluiden kehittäminen edellyttää resursointia: digitoitava aineisto on oltava ensin järjestyksessä ja luetteloituna. Digitointivalmistelun ja skannaamisen lisäksi tarvitaan tietopalveluosaamista eli metatietotyötä, lainsäädännön tuntemusta ja tulkintaa, käyttäjähallintaa, palveluiden käyttäjälähtöistä suunnittelua, neuvonnan tarjoamista palvelun käyttäjille sekä viestintää aineistoista. Resursoidaanko digitaalisten palveluiden kehittämiseen ja ylläpitoon jatkossa riittävästi henkilökuntaa?

Henkilökuntaa tarvitaan myös analogisen aineiston vastaanottamiseen ja sen saattamiseen käytettävään kuntoon. Tätä työtä on vaikea digitalisoida. Vaikka viranomaisaineisto nykyisellään saapuisikin pääasiassa digitaalisessa muodossa, lienee Kansallisarkistossakin muiden arkistojen tapaan edelleen luetteloimatonta ja järjestämätöntä analogista aineistoa? Esimerkiksi yksityinen arkistoaineisto on luonteeltaan  monimuotoista eikä sen digitointi käy kädenkäänteessä, puhumattakaan aineiston digitaalisesta jakelusta nykyisessä tekijänoikeussääntelytilanteessa. 

Osaavatko kaikki käyttää Kansallisarkiston digitaalisia palveluja? Hyvä tietopalvelu syntyy digitaalisten palveluiden lisäksi riittävästä asiantuntevasta henkilökunnasta. Pelkät digitaaliset aineistot eivät riitä. Tarvitaan ihmisiä, jotka tietävät, mistä tieto löytyy, mutta jotka osaavat myös kertoa, mitä liittyviä aineistoja mahdollisesti on ja missä arkistossa, jos ei meillä. Arkistoissa eniten tietoa on yleensä pitkään aineistojen parissa työskennelleellä kokeneella tietopalveluhenkilökunnalla. Tällaisen henkilökunnan irtisanominen on lyhytnäköistä. 

Kansallisarkistolla on myös moraalista vastuuta, johon TAAY:n puheenjohtaja Katja Klami viittaa uusimmassa Failissa (4/2022). Kun alan arvovaltaisin toimija osoittaa näin selvästi, että analogisen ajan osaamiselle ei ole enää tarvetta, on tämä vahva viesti myös muille organisaatioille ja voi vaikeuttaa jatkossa alan toimijoiden asemaa. 

Arkistoyhdistyksen puolesta,

Johanna Mieto

puheenjohtaja

Kategoriat
Tiedotteet

Vuoden arkistoteko 2022-palkinto Romano Missiolle 

Arkistojen päivän toimikunta on myöntänyt Vuoden arkistoteko -palkinnon Romano Mission yhdistysarkiston luovuttamiselle Kansallisarkistoon. Tämä merkittävä ja laaja vuosille 1904–2016 ajoittuva arkistomateriaali on ollut tähän saakka tutkijoiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden saavuttamattomissa.

Romano Missio ry on Suomen vanhin valtakunnallinen romanijärjestö, joka on perustettu vuonna 1906. Romano Mission luovuttama aineisto kertoo Suomen romanien elämästä lastensuojelun, asuntopolitiikan, koulutuksen, kielen ja kulttuurin sekä kristillisen lähetystyön näkökulmasta. Aineisto piirtää pitkän ja ainutlaatuisen kaaren romanien osallisuuden eri vaiheista 1900-luvulla. Arkisto on laajuudeltaan 11 hyllymetriä ja se sisältää muun muassa asiakirjoja, kirjeitä, käsikirjoituksia, valokuvia, kaitafilmejä ja äänitteitä. Romano Mission toiminnan tuloksena syntyneiden asiakirjojen ohella aineistossa on myös runsaasti romanien ja pääväestön edustajien muuta kirjallista käsikirjoitusaineistoa. Aineistossa on arvion mukaan tietoa jokaisen suomalaisen romanisuvun historiasta.

Vuoden arkistoteko -kunniamaininta Digitalialle ja MikseiMikkelille

Arkistojen päivän toimikunta on päättänyt myöntää Vuoden arkistoteko -kunniamaininnan Digitalian ja MikseiMikkelin koulutushankkeille, jota ovat lisänneet merkittävällä tavalla arkistoinnin ja asiakirjahallinnan digitalisaatiossa tarvittavaa tietämystä ja ammattitaitoa. 

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Kansalliskirjaston ja Helsingin yliopiston yhteinen tutkimusyksikkö Digitalia on Mikkelin kehitysyhtiö Miksein kanssa kehittänyt uudenlaista työelämän tarpeisiin vastaavaa digitoinnin koulutusta kolmessa EU-rahoitteisessa hankkeessa. Koulutuksissa on ollut lähes 70 osallistujaa paitsi Mikkelin seudulta, myös laajemmin muualta Suomesta muun muassa kunnista, museoista ja arkistoista. 

Massadigitoinnin osaajakoulutuksen suunnitteluhankkeessa varauduttiin Kansallisarkiston massadigitointikeskuksen positiiviseen sijoittumispäätökseen Mikkeliin. Digitoinnin ammattilaiseksi -hankkeessa toteutettiin koulutusta digitoinnin asiantuntijoille ja digitoijille. Parhaillaan käynnissä oleva Digitoinnin taitajaksi -hanke tukee erityisesti asiakirjahallinnon työntekijöiden ja muiden työssään digitointiosaamista tarvitsevien digitaalisten taitojen ja digitointitaitojen kehitystä. 

Kategoriat
Tiedotteet

Arkistojen päivä 2022 ja Vuoden arkistoteko

Rauha ja ystävyys” – Pohjoismainen arkistojen päivä 2022

Kutsumme kaikki Suomen arkistot järjestämään vuoden 2022 Pohjoismaiseen arkistojen päivään liittyvää toimintaa ja tapahtumia. 

Tämän vuoden teemana on: ”Rauha ja ystävyys”. Arkistojen päivän teemaa voi tulkita laajasti ja soveltaa vapaasti omien lähtökohtien mukaan. Vain mielikuvitus on rajoitteena!

Arkistojen päivää vietetään 12.11.2022. Ajankohta ei ole sitova – päivää voi hyvin viettää esimerkiksi jonain arkipäivänä edeltävänä tai seuraavalla viikolla.

Arkistot voivat julkaista halutessaan Arkistojen päivän verkkosivuilla tietoja omista tapahtumistaan.

Tapahtumien tietoja voi ilmoittaa Juha Henrikssonille, juha@musiikkiarkisto.fi.

Arkistojen päivän uusilla verkkosivuilla on lisätietoja Arkistojen päivästä ja Vuoden arkistoteosta.

Ehdota vuoden arkistotekoa 2022

Vuoden arkistoteko -palkinnoilla halutaan nostaa esille arkistojen kannalta tärkeitä tekoja rohkaisemalla ja palkitsemalla aktiivisuutta, hyviä ideoita ja konkreettista arkistotyötä. Myös pienet mutta hyvät teot ovat mainitsemisen arvoisia!

Vaikuta ja ehdota! Kysymykseen voi tulla henkilöt tai ryhmät, jotka ovat viimeisen vuoden aikana esim.

•    luovuttaneet merkittävää arkistoaineistoa

•    järjestäneet kiinnostavan arkistoihin liittyvän tapahtuman

•    kehittäneet arkistotyön menetelmiä

•    edistäneet arkistoaineiston käytettävyyttä ja tunnettavuutta

•    edistäneet arkistotieteellistä tutkimusta tai koulutusta

•    tehneet arkistoalaa tunnetuksi

Vuoden arkistoteko julkistetaan Arkistoyhdistyksen syysseminaarissa Tieteiden talolla 11.11.2022.

Perustellut ehdotukset pyydetään toimittamaan 26.10.2022 mennessä Juha Henrikssonille, juha@musiikkiarkisto.fi.

Arkistojen päivän verkkosivuilla on lisätietoja Arkistojen päivästä ja Vuoden arkistoteosta.

Kategoriat
Tiedotteet

Risteilyllä juhlittiin 75-vuotista taivalta

Arkistoyhdistyksen ja Liikearkistoyhdistyksen risteilyn osallistujia Doris-laivalla 1.9.2022. Kuva: Niina Ihalainen / IHA-Lines

Arkistoyhdistys juhli 75-vuotista taivaltaan yhdessä Liikearkistoyhdistyksen kanssa entisellä Tallinnanlaiva Doriksella, joka tällä kertaa risteili kauniissa säässä Helsingin itäisessä saaristossa. 

Hurraa-huutojen ja maljojen jälkeen juhlaväki muisteli entisiä yhdistyksen risteilytapahtumia ja Säätytalolla pidettyä ensimmäistä syysseminaaria vuonna 1997, johon valtiovallan tervehdyksen toi ministeri Skinnari. 

Tämänvuotinen syysseminaari on Tieteiden talolla perjantaina 11.11.2022.

Kategoriat
Tiedotteet

Arkistoyhdistyksen lausunto ehdotuksesta kulttuuriperintöstrategiaksi

Arkistoyhdistys on antanut lausunnon ehdotuksesta uudeksi kulttuuriperintöstrategiaksi. Yhdistys toteaa lausunnossaan, että strategiaehdotuksessa painottuvat voimakkaasti museot sekä museoalan tematiikka ja painotukset, vaikka myös asiakirjat kuuluvat kaikkien yhteiseen kulttuuriperintöön.

Arkistoyhdistyksen mielestä strategiaan olisikin tarvittu tarkempaa kuvausta esimerkiksi siitä, kuinka paljon Suomen yksityisten arkistojen kenttä säilyttää aineistoja ja kuinka paljon niitä käytetään. Lisäksi olisi ollut hyvä mainita, paljonko kunnallisissa tai kaupunkien arkistoissa säilytetään kulttuuriperintöä.

Kulttuuriperintöstrategiassa voisi myös kiinnittää enemmän huomiota digitaalisten aineistojen laatuun sekä niiden eheyden ja alkuperäisyyden turvaamiseen, pelkän säilymisen lisäksi. Digitaalinen säilytys tulisi toteuttaa ekologisesti kestävällä tavalla.

Arkistoyhdistys myös toteaa lausunnossaan, että se on mielellään mukana, kun strategian pohjalta laaditaan tarkempi toimeenpanosuunnitelma.

Lausuntoon voi tutustua kokonaisuudessaan alla olevasta linkistä:

Arkistoyhdistyksen lausunto ehdotuksesta kulttuuperintöstrategiaksi.

Kategoriat
Tiedotteet

Arkistoyhdistyksen lausunto tekijänoikeuslain uudistuksesta

Arkistoyhdistys on antanut eduskunnan sivistysvaliokunnalle lausunnon tekijänoikeuslain uudistamisesta. EU:n DSM-direktiivin yhtenä tavoitteena on edistää kulttuuriperinnön saatavuutta digitaalisesti. Direktiivin perusteella teoksia, jotka eivät ole koskaan olleet kaupallisessa jakelussa voitaisiin julkaista tekijänoikeuksien estämättä. Tällaisia teoksia ovat esimerkiksi arkistoissa olevat yksityishenkilöiden valokuvat ja kirjeenvaihto. Direktiivi mahdollistaa myös sen, että kulttuuriperintöorganisaatiot voisivat julkaista aineistoa, joka ei ole enää kaupallisesti saatavilla ja joka siten on ihmisten tavoittamattomissa.

Direktiivin tavoitteet eivät kuitenkaan hallituksen lakiesityksessä toteudu, koska siinä kavennetaan merkittävästi direktiivin takaamaa kulttuuriperintöorganisaatioiden oikeutta julkaista aineistojaan. Teoksia, jotka eivät ole koskaan olleet kaupallisessa jakelussa voitaisiin lakiesityksen mukaan julkaista vasta viiden vuoden kuluttua siitä, kun teos on sisällytetty laitoksen kokoelmaan. Jos teoksesta on olemassa vain yksi teoskappale, se voitaisiin lakiesityksen mukaan julkaista vasta tekijän kuoleman jälkeen.

Arkistoyhdistys katsoo, että direktiivin edellyttämän uuden kulttuuriperinnön jakamista koskevan oikeuden tulee koskea sekä kaupallisesta jakelusta poistuneita teoksia, että sellaisia teoksia, jotka eivät ole koskaan olleet kaupallisessa jakelussa, viiden vuoden kuluttua teoksen valmistumisesta.

Arkistoyhdistys myös katsoo, että lakiehdotuksen tulisi kohdella erityyppisiä kulttuuriperintölaitoksia tasapuolisesti. Lakiehdotuksen 16 pykälän kaikkien alakohtien muotoilua tulisi yksinkertaistaa siten, että ”valtioneuvoston asetuksella säädettävä arkisto ja yleisölle avoin kirjasto tai museo” korvattaisiin sanalla ”kulttuuriperintölaitos”, ja sen lisäksi lakiin lisättäisiin DSM-direktiivin mukainen määritelmä, jossa kulttuuriperintölaitoksella tarkoitetaan yleisölle avointa kirjastoa tai museota, arkistoa tai elokuva- tai äänitearkistoa.

Arkistoyhdistyksen lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

Kategoriat
Tiedotteet

Arkistoyhdistys on antanut lausunnon arkistolainsäädännön uudistamisesta

Arkistoyhdistys on antanut lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi Arkistolain ja Kansallisarkistosta annetun lain uudistamiseksi. Lakiuudistuksen tavoitteena on ajantasaistaa lait vastaamaan julkishallinnon digitaalisen toimintaympäristön vaatimuksia. Esitys myös yhdenmukaistaisi arkistolain soveltamisalaa julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain kanssa. 

Uudistuksen tavoitteena on varmistaa asiakirjallisen kulttuuriperinnön säilyminen ja saatavuus. Esityksessä muun muassa säädetään arkistotoimen keskeisistä määritelmistä, huomioidaan sähköisen arkistoinnin kasvava merkitys säätämällä sähköisen arkistoinnin palvelun käyttömahdollisuudesta ja sen edellytyksistä koko julkishallinnossa sekä laajennetaan Kansallisarkiston tehtäviä.

Arkistoyhdistyksen lausunto on luettavissa täältä.

Kategoriat
Tiedotteet

Arkistot kuuluvat kaikille!

Mitä olisimme ilman arkistoja? Niissä on tallessa Urho Kekkosen kirjeenvaihto, Saima Harmajan käsikirjoitukset, Salora Oy:n aineistot ja Helsingin olympialaisiin liittyvät pöytäkirjat. Ne tallentavat arjen ja juhlan, ilon ja surun hetket. Ne tarjoavat monipuolisen ja moniarvoisen kuvan suomalaisesta elämästä ja kulttuuriperinnöstä.

Suomessa toimii korkeatasoinen, kaikille avoin arkistojen verkosto, joka tallentaa yksityisarkistoaineistoja. Se on merkittävä kulttuurinen voimavara täydentäessään viranomaisaineistojen tarjoamaa hallinnollista kuvaa. 

Arkistojen kokoelmissa on yli 120 hyllykilometriä yksityisarkistoaineistoja – suomalaista kulttuuriperintöä, jota on kerätty vuosikymmenten ja -satojen aikana tutkijoiden, sukututkijoiden, median ja kaikkien meidän yhteiseen käyttöön. Merkittävä osa aineistoista on löydettävissä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen finna.fi-hakupalvelun kautta. 

Yksityisarkistoaineistot ovat meidän kaikkien yhteinen kulttuurinen voimavara. Arkistojen toiminnan ja sen rahoituksen tulee olla jatkuvaa, sillä muuten aineistot katoavat peruuttamattomasti. Tarve luotettavalle tiedolle ja alkuperäislähteille kasvaa, jottei tieto korvaudu ajan saatossa luulolla. Siksi arkistot kertovat työstään ja sen vaikutuksista tänä keväänä yhteisessä tiedotuskampanjassa. Millaisia aineistoja arkistoissa on? Mihin erilaisiin tarkoituksiin niitä käytetään? Miten arkistot palvelevat asiakkaitaan? Millaista työtä arkistoissa tehdään? 

Näihin kysymyksiin saat vastauksen, kun seuraat kampanjaa #arkistotkuuluvatkaikille

Kategoriat
Uutiset

Arkistoyhdistys tutustui uudistettuun Olympiastadioniin

Arkistoyhdistys avasi koronasulun ja kutsui urheiluhistoriasta kiinnostuneet jäsenensä retkelle Olympiastadionille tiistaina 7.9.2021. Urheiluhistorian syövereihin sukelsi 17 rohkeaa Arkistoyhdistyksen jäsentä.

Oppaan johdolla Arkistoyhdistyksen retkeilijät tutustuivat yhteen Helsingin maanmerkeistä, jonka sisältä paljastui useita arkistollisia ja museaalisia helmiä. Olympiakuumeen valtaama Suomi rakensi vuoden 1940 kesäkisoja varten Olympiastadionin, joka valmistui 1938. Samaan aikaan kansaa viritettiin olympiatunnelmiin myös useilla urheiluaiheisilla elokuvilla, jotka ovat katsottavissa esim. Finnasta https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_119513

Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1940 kisat Suomelle, koska Kiinan-Japanin sota esti kisojen järjestämisen Tokiossa. Lopulta kisat siirtyivät aina vuoteen 1952, kun toisen maailmansodan pahimmat kuohut oli saatu tasoitettua ja kansainvälinen yhteisö oli taas valmis rauhanomaiseen kilpailuun. Olympiastadionia jouduttiin uudistamaan ja korjaamaan uusia vaatimuksia vastaavaksi ennen olympialaisia. Rakennuksen useat kerrokset tulivat hyvin esille opaskierroksen aikana. Viimeinen iso korjaus tehtiin 2020.

Opas selittää stadionin rakenteita ja kattamisen eri vaiheita katsomosta käsin arkistoyhdistyksen jäsenille. Kuva: Marja Piiroinen-Honkanen.

Useita mielenkiintoisia asiakirjoja (esim. urheilijoiden harjoittelupäiväkirjoja & julisteita stadionin tapahtumista) ja arkistoja (mm. olympiavoittaja Sylvi Saimon arkisto) löytyi sekä Urheiluarkiston syövereistä että itse rakennuksen seinästä. 

Kiveen hakattuna XV olympialaisten voittajat. Kuva: Marja Piiroinen-Honkanen.

Urheilumuseon kierroksella yhdistyksen jäsenten ykkössuosikki oli Matti Nykäsen mitalikokoelma ja suomalaisten esi-isien sukset.

Matti Nykäsen mitalit. Kuva: Marja Piiroinen-Honkanen.
Suomalaisten esi-isien sukset. Kuva: Marja Piiroinen-Honkanen.


Kierros päättyi Olympiastadionin torniin. Stadionin alla olevat harjoitteluradat ja arkistomakasiinit tuntuivat monesta arkistoyhdistyksen jäsenestä turvallisemmalta ympäristöltä kuin korkeuksiin kohoavan tornin upeat näköalat. 

Teksti: Marja Piiroinen-Honkanen

Kategoriat
Tiedotteet

Arkistoyhdistys vetoaa yksityisarkistojen rahoituksen puolesta

Arkistoyhdistys tukee yksityisarkistojen käyttäjien vetoomusta ”Kansakunta on vaarassa menettää muistinsa”.

Arkistoyhdistys vetoaa omalta osaltaan päättäjiin yksityisarkistojen rahoituksen turvaamiseksi.

Arkistoyhdistyksen hallitus

Kategoriat
Tiedotteet

Johanna Mieto valittiin puheenjohtajaksi

Arkistoyhdistyksen vuosikokouksessa 9.6.2021 yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Johanna Mieto. Samalla vuosikokous esitti kiitokset väistyvälle puheenjohtajalle Juha Hannikaiselle ansiokkaasta toiminnasta yhdistyksen pitkäaikaisena puheenjohtajana.

Hallituksessa jatkavat varsinaisina jäseninä Marja Piiroinen-Honkanen, Jari Suutari, Tenho Kokkonen ja Vesa-Matti Ovaska. Hallituksen varajäsenet ovat rahastonhoitaja Karin Gref ja sihteeri Juha Henriksson.

Vuosikokouksessa vahvistettiin vuoden 2020 tilinpäätös ja toimintakertomus. Kokous oli tyytyväinen siihen tapaan, miten yhdistyksen verkkosivut uudistettiin. Kokous myös kiitti yhdistyksen hallitusta ansiokkaasta toiminnasta.

Vuosikokous hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2021. Yhdistys muun muassa suunnittelee syksylle 2021 jo perinteeksi muodostunutta syysseminaaria. Fyysisiä tapahtumia aletaan jälleen järjestää, mikäli pandemiatilanne sen sallii. Webinaarien tyyppistä toimintaa jatketaan myös korona-ajan jälkeen, jotta myös muualla Suomessa asuvat jäsenet pääsisivät osallistumaan toimintaan.

Kategoriat
Tiedotteet

Vuosikokous siirtyy

Hyvät Arkistoyhdistyksen jäsenet

Valtioneuvosto päätti yleisistunnossaan 1.3.2021, että maassa vallitsevat valmiuslain 3 §:n 5 kohdassa tarkoitetut poikkeusolot. Arkistoyhdistyksen sääntömääräistä vuosikokousta ei voida näissä oloissa pitää maaliskuussa sääntöjen edellyttämällä tavalla.

Vuosikokous järjestetään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Juha Hannikainen

Arkistoyhdistyksen puheenjohtaja

Kategoriat
Tiedotteet

Arkistoyhdistyksestä juttu Failissa

Faili-lehden numerossa 1/2021 on Juha Henrikssonin kirjoittama juttu Arkistoyhdistyksestä. Haastateltavina olivat Raimo Pohjola, Markku Mäenpää, Juhani Tikkanen, Kenth Sjöblom, Juha Hannikainen ja Johanna Mieto.

Faili 1/2021 on luettavissa verkossa.

Kategoriat
Tiedotteet

Arkistoyhdistyksen verkkosivut on uudistettu

Arkistoyhdistys on uudistanut verkkosivunsa. Uudet sivut on toteutettu WorldPress-alustalla.

Samassa yhteydessä yhdistyksen jäsenrekisteri on siirretty Flomembers-palveluun.

Uudet verkkosivut on toteuttanut Juha Henriksson.